Terveiset Pelimaailmat-seminaarista Oulusta!

Osallistuin Pelimaailmat – nuorisotyön uusi ulottuvuus -seminaariin, joka pidettiin Vectorama verkkopelitapahtuman yhteydessä Oulussa 8. kesäkuuta. Seminaariin oli kokoontunut monenkirjava joukko pelialan vaikuttajia sekä nuorisotyön ammattilaisia kaikkialta Suomesta. Oli kunnia olla osa tätä arvovaltaista joukkoa ja päästä esittelemään omia kokemuksia ja näkemyksiä pelien käyttämisestä nuorisotyön kentällä. Lisäksi seminaari oli loistava mahdollisuus nähdä muita alan toimijoita ja kuulla erilaisia näkemyksiä pelialalta.
Lue lisää…


Täydennyskoulutusta ongelmapelaajien tueksi

Valmistuin joulukuussa 2011 ongelmapelaajien erityisohjaajaksi Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Koulutus oli Diakin, Helsingin yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä järjestetty täydennyskoulutus ammattikorkeakoulun tai yliopiston suorittaneille ammattilaisille, jotka saattavat kohdata työssään ongelmapelaajia.

Koulutus oli pilotti ja laajuudeltaan 30op. Ongelmapelaajien erityisohjaaja -koulutus oli oppisopimustyyppinen. Koulutus oli järjestetty, koska ongelmallinen pelaaminen on selvässä kasvussa Suomessa. Keskeisenä haasteena eri ammattiryhmillä on peliongelmien tunnistaminen muiden ongelmien taustalta. Koulutuksen tavoitteena oli antaa osallistujille valmiudet pelaamisesta aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hoitoon sekä ongelmapelaajien läheisten tukemiseen.  Verkkoterkkarin työhön kyseinen koulutus istui hyvin. Työssä kohtaan viikoittain nuoria, jotka pelaavat konsoli- tai verkkopelejä, sekä jotkut myös rahapelejä. Täytyy muistaa, ettei pelaaminen läheskään aina ole ongelmallista, mutta joissain tapauksissa pelaaminen saattaa olla liiallista ja normaalia elämänrytmiä häiritsevää. Syrjäytyneillä ja koulutuksesta väliin pudonneilla nuorilla tällaista problematiikkaa on hieman enemmän kuin opiskelevilla. Lähdin Verkkoterkkarina koulutukseen ensisijaisesti ennaltaehkäisyn ja hoitoon ohjauksen näkökulmasta. Koulutuksessa hyödynnettiin meidän eri ammattilaisten valmiina olevaa asiantuntijuutta. Moniammatillisesti oli mahdollista kehittää uusia peliongelmaisten auttamismenetelmiä, sekä jatkokehittää yhdessä hyväksi havaittuja keinoja. Verkostoituminen eri ammattilaisten kanssa oli tärkeä osa koulutusta. Lue lisää…


Alhaalta ylöspäin

Osallistuin viime viikolla Oulussa ja Rovaniemellä tilaisuuksiin, joissa käsiteltiin moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia nuorille suunnatussa työssä. Oli mielenkiintoista kuulla, millaisia käytännön kokemuksia eri puolilta Pohjanmaata ja Lappia edustaneiden kuntien työntekijöillä oli nuorisolain mukaisen ohjaus- ja palveluverkoston toimivuudesta. Alueellisia eroja vaikutti olevan paljon, mutta yksi asia tuntui yhdistävän kaikkia: yhteistyötä ja tiedonvaihtoa alueellisten toimijoiden välillä on tiivistettävä. Keskustelua nousi myös verkon mahdollisuuksista toimia monialaisen yhteistyön keskeisenä kehittämisen välineenä.

Eri hallinnonalojen välinen yhteistyö tulee entisestään korostumaan, jos hallitusohjelmaan kirjattu kuntauudistus toteutuu. Hallituksen tavoitteena on ”vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne”, jossa ”vahvan peruskunnan” tulee olla riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista. Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen toteaa pääkirjoituksessaan (SK 37/2011), että ratkaisut kuntalaisten palvelujen järjestämiseen ”on etsittävä vanhentuneen hallinnon sijaan palveluiden tuotannosta käytännössä kuntalaisille, alhaalta ylöspäin eikä toiseen suuntaan”. Lue lisää…


Kokemuksia moniammatillisesta chat-palvelusta Helsingin seutukunnan nuorisotiedotuksen Kysymys & vastaus – palstalla syksyltä 2011

Taustaa kokeilulle

Helsingin nuorisotiedotuksen sivusto Pulmakulma on tarjonnut jo viiden vuoden ajan neuvonta- ja vertaistukipalvelua Helsingin seutukunnan nuorille. Nuorilla on mahdollisuus jättää sivustolle omia kysymyksiä erilaisiin teemoihin liittyen, mutta myös vastata toisten nuorten jättämiin kysymyksiin. Vastaajina toimii lisäksi kuntien nuorisopalveluiden työntekijöitä. Työntekijät vastaavat nuorten nimettöminä jättämiin kysymyksiin viiden arkipäivän kuluessa.

 Syksyllä 2011 Helsingin nuorisotiedotus avasi uutena Pulmakulma-sivustollaan chat-palvelun. Palvelukokeilu toteutetaan yhteistyössä Helsingin sosiaaliviraston Lasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut (Vespa) – ja Helsingin terveyskeskuksen Verkkoterkkari-hankkeiden kanssa. Tavoitteena on ollut tarjota sivustolla käyville nuorille monipuolista asiantuntijapalvelua matalalla kynnyksellä ja reaaliaikaisesti.

Terveydenhoitajien ja sosiaalityöntekijän lisäksi päivystysilloissa on ollut mukana myös nuorisotyöntekijöitä sekä psykologi.

Chat-päivystysillat aloitettiin Pulmakulma-sivustolla (www.nuoret.info) syyskuussa 2011. Palvelu on ollut auki kahtena iltana viikossa tiistaisin ja torstaisin klo 17–20 välisenä aikana.

Päivystysiltojen työntekijät ovat vuorotelleet päivystysilloissa siten, että nuorten tavoitettavissa on ollut yleisimmin vähintään kaksi työntekijää päivystysiltaa kohti. Terveydenhoitajien päivystyksiin käytössä oleva resurssi on ollut suurin ja terveydenhoitajat ovatkin olleet nuorten tavoitettavissa syksyn ajan joka tiistai ja torstai. Sosiaalityöntekijä, nuorisotyöntekijät ja psykologi ovat olleet päivystyksissä vuorotellen. Lue lisää…


Arvot ja eettisyys verkkotyössä

Oulun kumppanuuskeskuksen toimijat järjestivät yhdessä Sosiaalista teknologiaa 2.0-seminaarin  5.-6.10.2011. Seminaarin ensimmäisenä päivänä pohdittiin erityisesti sitä, millaisia eettisiä näkökulmia tulisi huomioida, kun teknologiaa käytetään tai halutaan käyttää hyvinvointia edistävissä palveluissa. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (ETENEn) pääsihteeri Päivi Topo kiteytti esityksessään seuraavanlaisia huomioita:

  • Sosiaali- ja terveysalan teknologiaa soveltavassa työssä pitää ensisijaisesti olla kyse palveluiden, ei tekonologian, kehittämisestä.
  • Palveluita kehittävillä ratkaisuilla tulee tukea apua, tukea tai hoitoa tarvitsevaa ihmistä, ei aiheuttaa tälle vahinkoa.
  • Palveluita kehitettäessä tulee huomioida erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden näkökulma. Miten palvelujärjestelmässä ja palveluissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa?
  • Ongelmallista on toistaiseksi ollut se, ettei teknologioiden hyvien vaikutusten toteennäyttäminen ja riskien tunnistaminen ole vielä vakuuttanut.
  • Sen, kenelle teknologiaa soveltava palvelu on suunnattu, täytyy olla tietoinen palvelun hyödyistä ja haitoista. On myös eettisesti oikein kuunnella ja huomioida, kuinka paljon riskejä tai haittoja palveluiden ”asiakas” on itse halukas ottamaan ja kohtaamaan tavoitellessaan uudenmuotoisen palvelun mahdollisesti tarjoamia hyötyjä.
  •  Eettisiä kysymyksiä on kysyttävä jatkuvasti uudelleen: teknologinen ympäristö muuttuu nopeasti ja teknologiaa soveltavien palveluiden kehittämisessä on mukana paljon eri toimijoita, joilla on erilaisia intressejä.
  • Kansalaisten etu täytyy olla aina kansalaisille suunnattujen palveluiden kehittämistyön keskiössä. Lue lisää…