Digitaalista lätkää halki Suomen

Voidaanko pleikkarilla lisätä yhteisöllisyyttä nuorisotalojen arjessa vai onko se vain välttämätön kapistus, jolla talot yrittävät markkinoida toimintaansa nuorille? Viime keväänä nuorisotalot ympäri Suomen lähtivät kokeilemaan uudenlaista toimintamuotoa verkossa.

Digitaalinen pelaaminen on keskeinen osa nuorten elämää. Vuoden 2011 Pelaajabarometrin mukaan 10–19-vuotiaista lapsista ja nuorista 95 % pelaa digitaalisia pelejä kuukausittain. Digitaalisista peleistä etenkin konsolipelit ovat kasvattaneet tasaisesti suosiota nuorten keskuudessa. Pelaajabarometrin mukaan 70 % nuorista voidaan laskea aktiivisiksi konsolipelaajiksi.

Tilastojen valossa ei siis ole yllättävää, että lähes jokaisella nuorisotalolla pelataan konsolipelejä. Pelikonsolista onkin muodostunut biljardipöydän kaltainen osa nuorisotalon peruskalustoa. Konsolipelaaminen on aiemmin toiminut lähinnä sisäänheittotuotteena avoimessa talotoiminnassa, mutta nykyisin se nähdään myös hyvänä nuorisotyöllisenä välineenä nuorten ryhmäyttämisessä ja sosiaalisessa vahvistamisessa. Yleisimpiä taloilla pelattavia konsoleita ovat PlayStation 3, Nintendo Wii ja Xbox 360, ja peleistä suosittuja ovat etenkin NHL- ja FIFA-pelisarjojen kaltaiset joukkuepelit.

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen alueellisten palvelujen osastolla nuoriso-ohjaajana toimiva Jarkko Strengell sai pari vuotta sitten idean pelatessaan nuorten kanssa PlayStation 3 -konsolilla, että verkon kautta eri nuorisotalot voisivat pelata toisiaan vastaan ja siten tiivistää keskinäistä yhteydenpitoa. Toiminnan kautta olisi samalla mahdollisuus myös lisätä oman talon yhteishenkeä. Käytännössä pelaaminen oli mahdollista PlayStation Network -ympäristön avulla, joka mahdollistaa kahden internetissä olevan PlayStation 3 -konsolin osallistumisen samaan peliin paikasta riippumatta.

Kohti valtakunnallista yhteistyötä

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa toimivan peliryhmän ideoinnin pohjalta lähdettiin syksyllä 2011 rakentamaan nuorisotalojen välistä testiturnausta, jonka avulla haluttiin käytännössä kokeilla konseptia ja erityisesti verkkoyhteyksien toimivuutta. Jo kokeiluvaiheessa toimintaan lähti aktiivisesti mukaan työntekijöitä ja nuorisotaloja Oulusta ja Hyvinkäältä. Turnauksen laajentamisella valtakunnalliseksi toiminnaksi voitiin samalla myös lisätä eri puolella Suomea asuvien nuorten välistä kanssakäymistä sekä tiivistää kuntien keskinäistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

Kuva 1:  Liigan rakenteen luoneen Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen peliryhmän nuoriso-ohjaajat. Ylhäällä vasemmalta Petteri Huuskonen, Arho Viitala, Juha Kiviniemi sekä alhaalta työryhmän vetäjä ja liigan käytännön järjestelyistä vastannut Stella Härkönen, Miika Pulkkinen, Toivo Salolainen (TET-harjoittelija) sekä Kenneth Berggren. (Kuva: Paula Markkanen, TET-harjoittelija, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus)

Liigan rakenteen luoneen Helsingin  nuorisoasiainkeskuksen peliryhmän nuoriso-ohjaajat. Ylhäällä vasemmalta Petteri Huuskonen, Arho Viitala, Juha Kiviniemi sekä alhaalta työryhmän vetäjä ja liigan käytännön järjestelyistä vastannut Stella Härkönen, Miika Pulkkinen, Toivo Salolainen (TET-harjoittelija) sekä Kenneth Berggren.

Testiturnauksesta saatujen kokemusten perusteella päätettiin keväällä 2012 järjestää valtakunnallinen nuorisotalojen välinen NHL12-liiga. Tarkoituksena oli, että jokaisella Suomen nuorisotalolla olisi mahdollisuus pelata verkon välityksellä toisia taloja vastaan. Liigaa markkinoitiin sekä tiedottamalla kuntien nuorisotoimia että lähettämällä suoraan sähköpostia yksittäisille nuorisotaloille ympäri Suomen. Kuntien nuorisotyöntekijät osoittivatkin kiinnostusta liigaan, mutta riittävien verkkoyhteyksien puutteesta johtuen usean kunnan nuorisotalot joutuivat perumaan osallistumisensa. Liiga käynnistyi lopulta maaliskuussa 2012 yhteensä 24 nuorisotalon kesken. Osallistujia oli Helsingistä, Hyvinkäältä, Kotkasta, Oulusta ja Savonlinnasta.

Haasteena tekniikka

Liigaa lähdettiin toteuttamaan käytännössä siten, että ilmoittautuneista nuorisotaloista muodostettiin lohkoja, joiden perusteella muodostuivat varsinaiset otteluparit. Jokaiselta nuorisotalolta nimettiin yksi tai useampi nuoriso-ohjaaja vastuuhenkilöksi. Heidän tehtävänään oli sopia keskenään ottelujen ajankohdista sekä ilmoittaa tuloksista ja mahdollisista ongelmatilanteista liigaa koordinoivalle taholle.

Koska vastaavanlaista valtakunnallista nuorisotalojen välistä yhteistoimintaa ei oltu aikaisemmin toteutettu, haluttiin liigaa varten luoda selkeät säännöt ja toimintaohjeet. Tällä pyrittiin paitsi ennakoimaan mahdollisia ongelmatilanteita myös tekemään niidenkin ohjaajien työ helpoksi, joilla ei ollut entuudestaan kokemusta pelistä.

Liigan yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kannustaa mahdollisimman monia nuoria osallistumaan peleihin. Sääntöjen mukaan otteluissa piti olla samasta joukkueesta mukana aina vähintään neljä pelaajaa, jotka pelaavat samaan aikaan. Tämä teki pelaamisesta haasteellisempaa ja edellytti nuorilta enemmän toistensa huomioimista ja yhteen hiileen puhaltamista. Monelle nuorelle samanaikainen pelaaminen usean muun kanssa olikin uudenlainen kokemus. Yhteisöllisyyteen kannustamiseksi liigassa kilpailtiin parhaan joukkueen lisäksi myös siitä, mikä nuorisotalo saisi eniten pelaajia osallistumaan kevään aikana runkosarjaan.

Runkosarjan aikana taloilla ilmeni melko paljon yhteysongelmia kesken ottelujen. Osallistujapaikkakuntien erilaiset verkkoyhteydet toivat mukanaan haasteita, joiden ratkaisemisessa piti turvautua jopa kaupunkien tietohallintoon asti. Yhteysongelmista johtuneista pelikatkoista huolimatta nuoret suhtautuivat asiaan todella ymmärtäväisesti ja positiivisesti. Monelle nuorelle oli myös merkityksellistä se, että he saivat itse opastaa nuoriso-ohjaajia ja näyttää omaa teknistä osaamistaan. Yhteysongelmista tai mahdollisista tappion hetkistä huolimatta tunnelma pysyi korkealla läpi turnauksen. Tärkeintä oli yhdessä tekeminen ja pelaaminen. Tämä välittyi myös nuoriso-ohjaajien lähettämistä otteluraporteista:

”Posse – Pakila 2 – 3. Oli ihan tajuttoman jännittävä matsi. Pakila teki ekan maalin ja sen jälkeen Posse kaks maalia. Pitkän aikaa peli oli tasan Pakilan tasoittamisen jälkeen. Posse sitten otti vikan erän viimeiselle kahdelle minuutille jäähyn. JA PAKILA ONNISTUI TEKEMÄÄN MAALIN! Ja otti samalla voiton kotiin.”

“Takkiin tuli lukemin 9-5… Fiilis oli aivan mieletön!!!! Hyvä toiminto…!!!! Ensi viikkoa odotellessa…”

Lopputurnaus suorana verkosta

Koko kevään jatkunut liiga huipentui toukokuun alussa Helsingin Kontulassa sijaitsevassa toimintakeskus Luupissa järjestettyyn lopputurnaukseen, jonne saapui kaikkiaan lähes sata nuorta jokaisesta liigaan osallistuneesta kunnasta ja yhteensä 12 nuorisotalolta. Turnauksen lomassa osallistujilla oli mahdollisuus tutustua muualta Suomesta tulleisiin nuoriin. Tätä tapahtuikin muun muassa ystävyysotteluiden yhteydessä, joita nuoret järjestäjien yllätykseksi aktiivisesti organisoivat keskenään virallisten pelien ohessa.

Tapahtumaa ja ratkaisuotteluja oli mahdollista myös seurata suorana verkosta IRC-Galleriassa sijaitsevan Hubi-yhteisön kautta osoitteessa www.irc.fi/hubi. Hubi on Verken tuottama konsepti, jonka avulla on pyritty kokeilemaan ja mallintamaan sitä, miten tapahtumapohjaisessa nuorille suunnatussa toiminnassa voidaan yhdistää verkko ja reaalimaailma sekä alueellisuus ja valtakunnallisuus. Lopputurnauksen verkkolähetystä varten Luuppiin pystytettiin erillinen streamaus- ja selostuspiste. Live-streamin lisäksi Hubiin avattiin tapahtuman ajaksi chat, jonne etäkatsojat saivat kommentoida otteluita ja päivän tapahtumia. Hubin kautta tavoitettiin päivän aikana useita satoja nuoria eri puolilta Suomea.

Liigan voittajaksi selviytyi lopulta Vesalan nuorisotalo Helsingistä, toiseksi tuli Pakila niin ikään Helsingistä ja kolmanneksi Savonlinnan Posse. Kaikkein tärkein palkinto, eli eniten nuoria runkosarjan otteluihin kerännyt nuorisotalo, meni Pitäjänmäen nuorisotalolle Helsinkiin. Joukkueessa pelasi kevään aikana yhteensä 28 nuorta.

Oululainen Maikkulan nuorisotalo hurraa voittomaalia Kontulassa järjestetyssä lopputurnauksessa. Ylärivissä vasemmalta Sampo Koskela, Valtteri Kärkäs, Maikkulan nuoriso-ohjaaja Mika Nieminen ja Saku Maja sekä alarivissä vasemmalta Antti Lehto, Kalle Metsävainio, Santeri Sarste ja Mikko Kuhalampi. (Kuva: Juha Alatalo, projektituottaja, MESSI-hanke, Oulun kaupunki)

Oululainen Maikkulan nuorisotalo hurraa voittomaalia Kontulassa järjestetyssä lopputurnauksessa. Ylärivissä vasemmalta Sampo Koskela, Valtteri Kärkäs, Maikkulan nuoriso-ohjaaja Mika Nieminen ja Saku Maja sekä alarivissä vasemmalta Antti Lehto, Kalle Metsävainio, Santeri Sarste ja Mikko Kuhalampi.

Kaikkiaan turnaukseen osallistui lähes 300 nuorta ja tämän lisäksi toiminnassa oli mukana kymmeniä nuoriso-ohjaajia. Useat turnaukseen osallistuneet nuoret ovat aiemminkin käyneet säännöllisesti nuorisotalolla, mutta liigan myötä moniin heistä on saatu entistä parempi kontakti. Sarjan aikana koettiin monella nuorisotalolla aivan uudenlaista yhteishenkeä sekä nuorten välistä kannustamista. Palautteiden perusteella toiminta tuntui merkitykselliseltä myös nuoriso-ohjaajille. Yhteistyö ja yhteydenpito eri paikkakunnilla toimivien nuoriso-ohjaajien kanssa koettiin tärkeäksi, jopa voimaannuttavaksi kokemukseksi. Vertaistuen lisäksi nuoriso-ohjaajat kokivat tärkeänä omalta esimieheltään toiminnalle saadun tuen ja kannustuksen.

Tänä syksynä vuorossa oli FIFA13

Valtakunnallinen verkkopeliliiga käynnistyi jälleen lokakuun lopussa ja tänä syksynä vuorossa oli FIFA13-peli. Liigan valmistelusta vastasivat Helsingin, Hyvinkään ja Oulun kaupunkien nuorisopalvelut sekä Verke. Turnausta koordinoi Oulun kaupungin nuorisopalveluiden MESSI – Nuorten kulttuuri- ja mediakeskuksen toimintamallin kehittäminen -hanke. Positiivista on, että liigaan ilmoittautui mukaan uusia kuntia ja nuorisotiloja. Kaikkiaan sarjaan ilmoittautui 30 nuorisotilaa yhteensä kymmenestä eri kunnasta. Uusia osallistujapaikkakuntia olivat Hamina, Jääli (Kiiminki), Muonio, Turku sekä Ylivieska. Otteluita pelattiin kahdeksassa alkulohkossa ja aiemmasta poiketen myös jatkopelit pelattiin verkossa etänä. Sarjan voittajaksi selviytyi lopulta Pakilan nuorisotalo Helsingistä ja hopealle sijoittui Hamina.  Tulevaisuudessa liigan toivotaan laajenevan entisestään valtakunnallisesti, mahdollisesti jopa kansainväliseksi toiminnaksi.

Mikäli kuntanne tai nuorisotilanne on jatkossa kiinnostunut osallistumaan valtakunnalliseen nuorisotilojen kautta tapahtuvaan verkkopelitoimintaan, kannattaa tutustua FIFA13-sarjan viralliseen sivustoon osoitteessa http://fifa13liiga.wordpress.com tai ottaa yhteyttä toimintaa koordinoiviin tahoihin.

Helsinki: nuoriso-ohjaaja Stella Härkönen, stella.harkonen@hel.fi, p. 040 125 9671
Hyvinkää: nuoriso-ohjaaja Ville Nikola, ville.nikola@hyvinkaa.fi, p. 040 865 2347
Oulu: projektituottaja Marko Tiusanen, marko.tiusanen@ouka.fi, p. 050 520 9646



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s