Verkkotyön arviointi: yhteistyötä vai yksinäistä pakkopullaa?

Verke järjesti 11.9.2012 pidettyyn NuSuVeFon (Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin) kehittämispäivään verkkotyön arviointia käsittelevän osuuden. Keskustelua aiheesta alusti ja johdatteli erityissuunnittelija Harri Taponen Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksesta. Tilaisuudessa puhuttiin monipuolisesti verkossa tehdyn ja verkkoa hyödyntävän työn arvioinnin käytänteistä, mahdollisuuksista ja haasteista. Tässä blogikirjoituksessa tuon esille yhteisessä pohdinnassa esille tulleita ja itselläni heränneitä ajatuksia erityisesti arviointityöhön liittyvästä yhteistyöstä.

Mistä arvioinnissa on kyse?

Taposen esityksessä korostuivat arviointityön tekemisen erilaiset tavat, näkökulmat ja tavoitteet. Arviointi voi kohdistua keskitetysti esimerkiksi työn johtamiseen, työn tekemisen prosessiin tai työn tavoitteisiin. Arviointia voidaan tehdä muun muassa työntekijän itsenäisenä reflektiona, organisaation sisäisesti, vertaisorganisaation kanssa kahdenkeskisenä vertailuna tai ulkopuolisena arviointina. Yhtä oikeaa arvioinnin tekemisen tapaa ei useinkaan ole osoitettavissa. Arviointiin saa halutessaan käytettyä hyvin paljon aikaa ja energiaa, mikäli sen yrittää tehdä kattavasti useita näkökulmia huomioiden.

Miten arviointityötä voi hallita?

Arviointityön hallintaa on mahdollista kehittää työn suunnittelun ja jakamisen kautta. Koska resurssit ovat rajalliset, tulee arviointia suunniteltaessa valita ne arvioinnin tavat, jotka ovat toteutuskelpoisimpia ja tilanteeseen parhaiten soveltuvia. Esimerkiksi tietoa toiminnasta ei kannata kerätä mahdollisimman paljon, vaan mahdollisimman järkevästi. Tietoa kerätessä pitäisi olla jo ainakin joten kuten tiedossa se, missä vaiheessa ja miten tietoa tullaan käsittelemään ja mitä sen perusteella pyritään selvittämään.

Arviointityön ymmärtäminen koko työyhteisön yhteisenä tehtävänä on myös keskeisen tärkeää. Sen sijasta että työpaikalle luotaisiin valtava arviointityö-möhkäle, joka pahimmassa tapauksessa asetetaan yhden työntekijän harteille, kannattaa arviointityötä tehdä ja edistää yhdessä pieni askel kerrallaan. Arviointi kuuluu parhaimmillaan työn kaikkiin vaiheisiin ja kulkee mukana jokaisen työntekijän arjen työssä. Se voi olla esimerkiksi jokapäiväiseen tekemiseen liittyvää reflektiota, vertailemista, arvokeskustelua ja palautteen käsittelyä. Kun arviointityötä hahmottaa ja sanoittaa käytännönläheisimmillä tavoilla, ei se näyttäydy enää niin haastavana erityistehtävänään.

Kokemuksieni perusteella uskallan väittää, että yhteinen, sujuva ja toimiva arviointityö ei ole monessakaan organisaatiossa itsestäänselvyys. Arviointi saatetaan mieltää vaikeaksi pakkopullaksi. Se voidaan nähdä ulkoapäin asetettuna velvoitteena ja omaan toimintaan kohdistuvana arvosteluna. Näistä asenteista pitäisi päästä eroon ja organisaatioiden johdolla on tässä keskeinen merkitys. Arvioinnista puhuttaessa tulisi aina puhua selkeästi asioiden ja ilmiöiden (esimerkiksi työmuotojen, työvälineiden, prosessien, strategioiden tai visioiden) arvioinnista, ei yksittäisten ihmisten. 

Arviointityöhön helposti liitetyt negatiiviset asenteet eivät kuitenkaan ole ainoa haaste arviointityön toimivuudelle. Erityisen vaikeita haasteita liittyy voimakkaasti kehittämisluonteisen työn (jota melkeinpä kaikki verkkotyö Suomessa tällä hetkellä on) arviointiin. Työmuotojen ja osaamisen kehittyessä myös arvioinnin tapoja tulee muuttaa. Toisaalta arviointi vaatii aina tiettyjä ankkureita, kuten esimerkiksi tulosten vertailukohtia joko suhteessa toisten saamiin tuloksiin, omiin aiempiin tuloksiin tai yleisiin kriteereihin. Verkkotyön kontekstissa näitä vertailukohtia on vielä toistaiseksi aika vähän. Arvioinnin suunnittelu ja toteuttaminen vaatiikin verkkotyön toimijoilta tällä hetkellä vaikeita valintoja ja päätöksiä siitä, miten yleisiä työkaluja ja malleja sovelletaan omaan työhön ja miten saatuja tuloksia voidaan tulkita.

Arviointityön asenteet, mahdollisuuksien moninaisuus ja rajalliset resurssit ovatkin todennäköisesti keskeisiä syitä siihen, miksi myös toimijoiden välinen laajempi yhteistyö verkkotyön arvioinnissa jää usein hyödyntämättä. Mikäli arviointityö tuntuu muutenkin vaikealta tai paljon aikaa vievältä toiminnalta, ei puhtia riitä enää yhteistyön rakentamiseen ja koordinoimiseen.

Yhteistyön mahdollisuuksista

Nuorille suunnatun verkkotyön toimijat sekä verkkotyömuodot tavoitteineen muodostavat Suomessa valtavan heterogeenisen kokonaisuuden. Toisaalla verkkoa hyödynnetään kasvotusten tehtävän nuoria kohtaavan työn yhtenä välineenä ja toisaalla verkkoa pidetään pääasiallisena nuorten kohtaamisen ympäristönä. Työn luonne painottuu ja määrittyy myös aina tilanteisesti työtä tekevän henkilön persoonan, ammatin, taustaorganisaation sekä mahdollisen hankkeen erityistavoitteiden mukaisesti. Joskus verkkotyöhön osallistuvat myös vapaaehtoiset ja vertaistoimijat. Verkkotyön koko kirjoa hahmottamalla on nopeasti ymmärrettävissä, että verkkotyön tekemiseen ei varmasti ole löydettävissä vain yhtä oikeata tapaa. Se, miten verkkotyötä milloinkin kannattaa tehdä, riippuu pääasiassa ja ensisijaisesti aina työtä tekevän organisaation tavoitteista. Verkko on aina vain yksi väline tai ilmiö, jonka avulla organisaatiot voivat kehittää uusia, entistä tehokkaampia ja laadukkaampia keinoja oman päätehtäväänsä toteuttamiseen. Tästä seuraa, ettei mikään yksi kriteeristö tai ohjeisto myöskään riitä kaikille verkkotyötä tekeville työn suunnan näyttäjäksi ja työn laadun varmistajaksi.

Tässä vaiheessa herää kysymys, onko verkkotyötä tekevien toimijoiden yhteistyö arviointiin liittyen sula mahdottomuus? Tarjoan seuraavaksi muutaman näkökulman siihen, miten verkkotyön tekemisen ja kehittämisen arjessa laajaakin toimijoiden välistä yhteistyötä voisi  tehdä mielekkäästi ilman, että se koettaisiin pakkopullaksi:

  • Nusuvefon kehittämispäivän keskustelussa nousi esiin, että kiinnostusta ainakin arviointimenetelmien jakamiselle ja niiden avoimelle vertailemiselle voisi verkkotyötä tekevien kolmannen sektorin toimijoiden välillä olla. Koska Nusuvefon jäsenten tekemä verkkotyö on pääasiassa kolmannella sektorilla toteutettavaa ja valtakunnallisesti nuoria auttavaa työtä, näyttäytyi myös jonkinlaisen yhteisen kriteeristön luominen realistisena mahdollisuutena. Toisaalta yhteisen kriteeristön luominen nähtiin työlääksi urakaksi, joka vielä toistaiseksi jätettiin ideana hautumaan.
  • Arviointitiedon täysi avoimuus voisi lisätä ja monipuolistaa ainakin verkkotyötä ja verkkopalveluiden järjestämistä koskevaa yhteiskunnallista keskustelua. Tiedon avoimuus voisi parantaa myös työn tunnettavuutta ja arvostettavuutta. Arviointitietoa ei toisinaan haluta jakaa, koska ajatellaan että hanke on tilivelvollinen vain rahoittajalleen, työntekijä esimiehelleen tai työyksikkö organisaatiolleen. Toisaalta saatetaan ajatella, etteivät tulokset ole yleistettävissä tai muuten riittävän kiinnostavia avoimesti julkaistavaksi. Arviointitulosten esittäjän ja arviointiraportin kirjoittajan on kuitenkin usein vaikeaa tai peräti mahdotonta kyetä ennalta määrittelemään sitä, miten muut tuloksia tulkitsevat ja soveltavat. Tiedon avoimuuden periaate voisi motivoida myös arvioinnin tekemiseen. Mikäli raportteja kirjoitetaan kansioihin pölyttymään, eikä arviointityö aiheuta mitään keskustelua, on ymmärrettävää ettei siihen myöskään löydy motivaatiota.
  • Keskustelu arvioinnin ongelmista erilaisten verkkotyötä tekevien ja kehittävien toimijoiden välillä voisi edistää verkkotyön arvioinnille erityislaatuisten haasteiden tunnistamista ja osaamisen kehittymistä niiden ratkaisemiseen. Verkkotyön arvioinnissa kohdataan usein haasteita esimerkiksi anonyymeistä palveluista tiedon keräämiseen tai toiminnan hankemuotoisuuteen liittyen. Toiminnan hankemuotoisuus saattaa vaikuttaa arviointiin sen laatua heikentäen esimerkiksi siksi, että arviointi toteutetaan rahoittajan näkökulmaa aina ensisijaisesti painottaen. Tämä saattaa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toimintaa arvioidaan alun perin asetettujen ja rahoittajalle luvattujen tavoitteiden näkökulmasta, vaikka hankekauden aikana kehittyneen osaamisen takia verkkotyötä, sen tarpeita, tavoitteita ja muotoja onkin määritelty uudelleen. Liian sinnikäs alkuperäisissä tavoitteissa riippuminen voi siis johtaa merkitykseltään tyhjän arviointityön tekemiseen.
  • Teknisten apuvälineiden ja ratkaisujen avoin jakaminen voisi myös tuottaa merkittävää tukea monille verkkotyön arvioitiin liittyvien kysymysten kanssa painiville. Tietojen kerääminen verkkotyöstä on usein yhtä aikaa sekä eettisesti että teknisesti haastavaa. Toimivien käytänteiden kehittyminen voisi nopeutua huomattavasti yhteisen keskustelun, näkökulmien ja vinkkien jakamisen kautta.

Yleisestä keskustelusta käytännön yhteistyöhön

Verke halusi NuSuVeFon kehittämispäivään järjestämänsä osuuden kautta aktivoida yhteistä keskustelua verkkotyön arvioinnista. Samalla haluttiin tutkia innokkuutta ja mahdollisuuksia jonkinlaisen valtakunnallisen työryhmän perustamiseen. Päivän aikana kävi selväksi, että innokkuutta löytyy toimijoiden joukosta runsaasti, mutta resurssit rajoittavat systemaattisen yhteistyön mahdollisuuksia.

Härkää onnistuttiin kuitenkin tarttumaan heti sarvista, sillä NuSuVeFo-verkoston toimijat perustivat vapaamuotoisen aihetta pohtivan arviointityöryhmän verkoston sisälle! Verkosto muodostuu kuitenkin pääasiassa järjestötoimijoista, jotka tekevät verkossa auttamisluonteista työtä. Verkessä mietitäänkin tällä hetkellä, voisiko Verke toimillaan jotenkin edistää ja mahdollistaa aktiivista sektoreiden rajojen yli tapahtuvaa tiedon välittymistä ja yhteistyötä sen tarkoituksenmukaisissa muodoissa. Mitä mieltä sinä, arvoisa lukija, olet? Millaisia toimia toivoisit Verkeltä tai joltain muulta alan toimijalta arviointiyhteistyöhön liittyen? Millaista yhteistyötä sinä haluaisit tehdä?  



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s