Verke toiveita ja tarpeita kuulemassa

Keväisen verkostoitumisen huumaa

Verkessä on todellista kevätpörinää nyt meneillään! Kevätenergiaa on saanut sekä käyttää että ladata itseensä useissa näin kesän korvalla järjestetyissä mielenkiintoisissa tilaisuuksissa. Verkeläiset ovat päässeet jalkautumaan usean eri alan seminaareihin ja moniin nuorille tarkoitettuihin tapahtumiin. Itse vierailin huhtikuussa sekä Allianssi-risteilyllä että ITK-päivillä Hämeenlinnassa.

Seminaareissa vierailussa ehdottomasti parasta on tavata uusia ihmisiä sekä saada aiemmin vain nimeltä tutuille henkilöille kasvot. Uudessa organisaatiossa työskentelevänä ja verkkonuorisotyön kehittämiseen vasta vajaa vuosi sitten liittyneenä henkilönä koen ihmisten kasvotusten tapaamisen erityisen tärkeänä. Monenlaisia tulevan toiminnan ideoita syntyi niissä hetkissä, kun kuuntelin inspiroituneena toisten tekemän työn onnistumisista ja pohdimme yhdessä työtä koskevia haasteita.

Verkeä edustavana seminaaripuhujana ja -vierailijana kuuntelin erityisen herkällä korvalla niitä toiveita ja tarpeita, joita muilla toimijoilla oli Verkeä ja sen toimintaa kohtaan. Yksi keskeisistä Verkelle osoitetuista viesteistä oli, että verkkotyötä tekevät toimijat kaipaavat verkon ja sosiaalisen median hyödyntämiseen liittyviä linjauksia, suosituksia ja ohjeistuksia. Verkkoa hyödynnetään jo laajasti, mutta työn käytännöt ovat usein paikallisesti kehitettyjä ja organisaatiossaan vain muutaman ihmisen hallitsemia. Tämän takia on ymmärrettävää, että verkon hyödyntämiseen liittyville käytännöille ja niiden kehittämiseen kaivataan tukea oman organisaation ja oman ammattikunnan ulkopuoleltakin.

Verkkotyön käytänteitä ohjaavat suositukset rakennettava yhdessä

Verke huomioi sille osoitetut toiveet. Yksiselitteisten, erilaisten toimijoiden käytäntöjä vahvasti ohjaavien suositusten tai linjausten tuottaminen on kuitenkin vaikeaa. Kuten esimerkiksi  Allianssi-risteilyllä tuli esille, verkkonuorisotyön osaaminen, ymmärrys tilanteittain toimivimmista ratkaisuista ja käytännöllinen tietotaito sijaitsee murusina ympäri Suomea sitoutuneina useimmiten erilaisiin projekteihin ja uniikkeihin kokeiluihin. Ajankohtaisimmat keksinnöt, uusimmat innovatiiviset ratkaisut ja suositeltavissa olevat oivallukset ovat pitkälti yksittäisten työyhteisöjen ja työntekijöiden omaisuutta.

Verkkotyötä tehdään siis hyvin erilaisilla tavoilla eri organisaatioiden ja ammattikuntien toimesta.  Ei olekaan mielekästä yrittää muodostaa mitään yhtä organisaatiota, jonka tarkoitus olisi itsenäisesti linjauksillaan ja suosituksillaan ohjata laajasti verkkonuorisotyöhön liittyvä käytänteitä. Sen sijaan tie verkkotyön laadun parantamiseen käy verkkotyöhön liittyvän jaetun asiantuntijuuden tunnistamisen kautta. Verke ei siis ensisijaisesti pyri toimimaan suunnan näyttäjänä alan toimijoille, vaan pääasialliset tavoitteet liittyvät eri toimijoiden tuomiseen yhteen, yhteisten osallistavien työskentelytapojen ja työkalujen kehittämiseen sekä verkkotyötä koskevan julkisen keskustelun aktivoimiseen ja monipuolistamiseen.

Rohkaisemmekin verkossa nuorten parissa työskenteleviä ja verkkotyötä kehittäviä toimijoita jakamaan osaamistaan ja työstämään yhdessä erilaisia suosituksia ja ohjeistuksia. Kannustavana esimerkkinä jaetun asiantuntijuuden periaatteen toteuttamisesta toimii muun muassa kirkkohallitus, joka parhaillaan työstää yhteisöllisesti avoimella wiki-sivustolla sosiaalisen median hyödyntämisen ja verkkotyön suuntaviivoja. Suosittelen tutustumaan kyseiseen työskentelytapaan!

Yhteistä tietovarantoa kokoamaan

Tämä kirjoitus on hyvä päättää ja samalla tiivistää kaikille verkkotyön tekijöille ja kehittäjille suunnattuun kehoitukseen: Kertokaa yhä useammin ja entistä näkyvämmin siitä mitä teette, mitä osaamista teillä on ja mikä on teille hankalaa. Tätä kautta askel kerrallaan rakennamme yhdessä käsitystä siitä, millaista Suomessa tehdyn verkkonuorisotyön tulisi olla, mitä kaikkea osaamista sen tekeminen edellyttää ja miten voimme yhdessä kehittää verkossa nuorten parissa tehtyä työtä yhä laadukkaammaksi.

Erilaiset tapahtumat ja seminaarit ovat tähän hyviä mahdollisuuksia, mutta tiedon jakaminen ja yhteinen rakentaminen on tärkeää olla jatkuvasti läsnä myös arkisessa työn aherruksessa. Tällaisia arkisia helppoja ja suht nopeita tiedon jakamisen ja yhteisen keskustelun rutiineja, voivat olla esimerkiksi Facebook-keskustelut ja kommentoinnit, Twitter-viestit, kuukausittaiset brunssitapaamiset tai blogikirjoitukset. Mielikuvitus on kuitenkin vain rajana, kun pohditaan yhteisen tiedon muodostuksen tapoja ja mahdollisuuksia.

Kun omasta toiminnasta ja osaamisesta jätetään jatkuvasti jälkiä esimerkiksi verkkoon, muodostuu tuosta tiedosta hiljalleen yhä selkeämpiä asiakokonaisuuksia ja polkuja, joita tukea työhönsä etsivät verkkotyön toimijat voivat tilanteisiinsa sopivilla tavoilla seurata ja soveltaa. Nuorisoalaa kehittävien keskuksien yksi keskeinen tehtävä tuleekin varmasti olemaan tällaisen yhteisen tiedonmuodostuksen koordinoiminen ja sen jäsentäminen erilaisiksi työn tukena toimiviksi materiaaleiksi, kuten myös suosituksiksi ja linjauksiksi.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s