Digitaaliset pelit ja nuorisotyö

Vuoden 2011 Pelaajabarometrin mukaan lähes kaikki suomalaiset (99%) pelaavat pelejä. Digitaalisia pelejä suurin osa (79%) väestöstä. Pelaaminen on kaikenikäisten harrastus ja pelaajien sukupuolijakauma on viime vuosina tasaantunut siten, että digitaalisten pelien pelaajista 56 % on miehiä. Pelaajabarometrin mukaan digitaalinen pelaaminen on nostanut suosiotaan Suomessa varsinkin viimeisten vuosien aikana.

Digitaalisten pelien pelaamisen nykyinen suosio on luonnollinen seuraus sille kehityskululle, joka sai alkunsa 1980-luvun kotitietokoneiden yleistymisestä kodeissa. Uusi teknologian yleistymistrendi on ollut näkyvissä kannettavien päätelaitteiden lisääntyneissä pelaamismahdollisuuksissa. Laitteiden ja pelaamisen yleistymisen myötä on Suomeen syntynyt rikas pelaajakulttuuri sekä peliteollisuus. Pelaamiseen liittyvä teollisuus on noussut viimeistään Angry Birdsin menestymisen myötä julkiseen keskusteluun. Toinen iso muutos on pelaamiseen liittyvien järjestöjen ilmaantuminen kansalaisjärjestöjen kenttään. Näistä hyvinä esimerkkeinä ovat mm. The Group ry sekä SEUL ry.

Pelaaminen nuorisotyön kentällä

Nuorisotyön ammattilaisten piirissä peleistä keskusteltaessa on tunnusmerkkinä usein pelaamisen haitoista keskusteleminen. Sama tematiikka korostuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskuudessa käydyssä keskustelussa. Ongelmakeskeinen pelaajakeskustelu on turhaa ja vie fokuksen epäolennaisiin asioihin nuorisotyön kannalta. Perustelen edellämainittua väitettä tarkemmin tulevissa blogikirjoituksissani.

Pyrin tässä kirjoituksessa tuomaan esiin sitä näkökulmaa, jossa pelaaminen  ja digitaaliset pelit näyttäytyvät nuorisotyön kohderyhmän silmin. Pelaaminen merkitsee nuorelle erilaisia asioita elämän erilaisissa konteksteissa, jopa yksilön tasolla. Pelaaminen voi merkitä toisessa hetkessä ajan tappamista koulumatkalla ja toisaalta kavereiden kanssa oleskelua ja hauskanpitoa moninpelissä verkon välityksellä tai samassa fyysisessä tilassa. Toisaalta pelaaminen voi olla harrastusta kilpaurheilun tai pelin kehittämisen merkeissä. Osalle harrastajista vapaa-ajan toiminnasta syntyy työura ja ansiotulon lähde. Tämän lisäksi pelit ja pelaaminen ovat osa sitä kulttuurimaisemaa, jossa nuoret kasvavat aikuisuuteen.

Tästä näkökulmasta on selvää että pelaaminen ei ole saanut tarpeeksi jalansijaa nuorisotyössä, varsinkin jos sitä verrataan muihin kulttuurisen nuorisotyön muotoihin kuten liikuntaan, musiikkiin, kuva-, näyttämö-, valokuvataiteisiin tai perinteiseen mediaan. Tämä koskee niin kunta- kuin järjestösektorin nuorisotyötä tekeviä tahoja. Sama puute näyttäytyy myös nuorisotyön palvelujärjestöjen ja nuorisotutkimuksen työssä.

Hyviä käytäntöjä

Osa nuorisotyön toimijoista on huomauttanut että pelaaminen on jo läsnä nuorisotoiminnassa ja viitanneet sillä miltei joka nuorisotalolta löytyvään pelikonsoliin. Pelikonsolista ja top 10-peleistä onkin muodostunut biljardipöydän kaltainen osa nuorisotalon peruskalustoa. Mikäli pelaaminen toimii pelkästään sisäänheittotuotteena, on se pelikulttuurin hyödyntämistä samalla tavalla kuin RadioNovan kuuntelu nuorisotalolla on musiikkikulttuuria. Pelejä ja pelaamista voisi hyödyntää laajemminkin nuorisotyön välineenä.

Suuntaviivoja laajempaan pelikulttuurin hyödyntämiseen voisivat olla turnaukset, joita osalla nuorisotaloista tehdään pelien ympärille, kuten em. biljardin kanssa. Osa taloista on mahdollistanut myös lan-tapahtumia nuorisotaloilla. Nämä toiminnot ovat yleisimmät esimerkit nuorisotyön muodoista tai toiminnoista, jotka ammentavat pelikulttuurista. Millaista muunlaista toimintaa pelien ympärille voi rakentaa? Onko pelaajille mahdollista tarjota harjoittelutiloja samalla tavoin kuin bändeille on treenikämppiä? Autetaanko peliryhmien alkuja tuottamaan omia pelejä? Onko innokkaille pelaajille kerhoja, joissa toimimalla saa laajempaa kuvaa erilaisista peleistä? Voiko nuorisotalolla pelata harvinaisempia pelejä, voiko ohjaaja ja nuori seikkailla yhdessä pelimaailmassa ja kokea sitä kautta jotain yhteistä? Miten näiden tuominen nuorisotalon tai -työn tarjontaan onnistuu ja mitä se taustaorganisaatiolta vaatii? Näistäkin tarkemmin lisää tulevissa kirjoituksissa.

Verke ja digitaaliset pelit

Verken tehtävänä on kehittää verkkonuorisotyötä. Digitaaliset pelit liittyvät siihen kiinteästi ja allekirjoittaneen oma työtehtävä liittyy vahvasti pelaamisen ja pelikulttuurin parissa tehtävän nuorisotyön kehittämiseen. Käytännössä se voisi olla joidenkin pelaamiseen liittyvien nuorisotyöllisten työmuotojen kehittämistä ja vakiinnuttamista, pelikulttuurista kirjoittamista ja tiedon jakamista. Varmasti paljon muutakin. Toivoisin, että Verkeen päin, esimerkiksi minulle, tulisi mahdollisimman paljon palautetta liittyen pelaamiseen nuorisotyön kentällä. Mitä se sitten onkaan, hyviä käytäntöjä, ongelmakohtien havaitsemista, välineen vaikeaa hyödyntämistä, tiedon tai taidon puutetta. Shall we play?



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s